Keihäänheiton kaksinkertainen olympiavoittaja, maailmanmestari ja kaksinkertainen Euroopan mestari Andreas Thorkildsen on tuttu nimi Suomessakin. Vuonna 2016 uransa päättänyt norjalainen oli takavuosina toistuvasti esteenä sille, että Tero Pitkämäki ei saavuttanut arvokisoista vielä pykälää kirkkaampia mitaleja.
Julkisessa sanassa jo vuosia hiljaiseloa viettänyt Thorkildsen on ollut seuraamassa MM-kisoja Qatarissa. Hän ei asu Dohassa Norjan joukkueen viiden tähden majoituslaitoksessa, vaan Kroatian joukkueen kanssa.
Se johtuu hänen uudesta työstään. Thorkildsenista tuli kesken tämän kauden Rio de Janeirossa 2016 naisten keihäänheiton olympiakultaa voittaneen Sara Kolakin valmentaja. Pyyntö tuli yllättäen.
– Sara kysyi manageriltaan Alfons Juckilta apua valmentajanvaihdossa. Alfons soitti minun managerilleni Daniel Wessfeldtille, joka suositteli minua. Suostuin, vaikka olen aina inhonnut paperitöitä ja nyt joudun kirjoittamaan myös harjoitusohjelmia, hyväntuulinen Thorkildsen kertoi.
Supertähden taustalla
Thorkildsen on ollut mukana valmennuksessa jo vuosia. Hänen aktiiviuransa loppu oli hyvin rikkonainen vakavien lonkkavammojen takia. Uran jälkeen hän perusti yrityksen, jonka kautta on auttanut useita huippu-urheilijoita fysiikkavalmennuksessa.
Andreas Thorkildsen työskentelee nykyään valmentajana.
Vuonna 2016 nuori lupaava kymmenottelija pyysi häneltä apua ongelmalajiinsa keihäänheittoon. Thorkildsen suostui opettamaan hänelle keihäänheittoa.
Dohan MM-kisoissa tuo nuori mies – Karsten Warholm – voitti nyt 23-vuotiaaksi ehtineenä maailmanmestaruuden. Hänen lajikseen on vaihtunut 400 metrin aitajuoksu.
– Oli ehkä hyvä, että hän ei kehittynyt heittolajeissa sen enempää, vaan vaihtoi aitajuoksuun, Thorkildsen naurahti.
Andreas Thorkildsen on mukana aitajuoksun maailmanmestarin Karsten Warholmin valmennuksessa.
Hän jäi pysyväksi osaksi Warholmin valmennustiimiä ja toimii hallitsevan maailmanmestarin puntti- ja voimisteluvalmentajana Oslossa. Nämä olivat aktiivivuosina Thorkildsenin suuria vahvuusalueita.
– Karsten on palavasilmäisin koskaan tapaamani urheilija. Hän on harjoituksissa ja kilpailuissa kuin tulessa.
Kansikuvapoika otti etäisyyttä julkisuuteen
Uransa aikana Norjan suosituimpiin kansikuvapoikiin kuulunut keihästähti päätti samalla ottaa etäisyyttä julkisuuteen, jonka suhteen on viettänyt viime vuodet hiljaiseloa.
– En halunnut tehdä mediassa vakituisesti töitä ja arvostin urallakin aina omaa yksityisyyttäni, Oslon viihtyisässä Frognerin kaupunginosassa poikamiehenä elelevä mitalirohmu totesi.
Andreas Thorkildsen harjoitusleirillä Etelä-Afrikassa tammikuussa 2008. Seuraavana kesänä hän voitti olympiakultaa Pekingin olympialaisissa.
Thorkildsen, 37, oli vuosia Norjan yleisurheilun yksinäinen tähti, jonka varassa laji käytännössä huippumenestyksen näkökulmasta lepäsi.
– Se oli osa työtä. Mentaalisesti se ei häirinnyt, vaikka joukkueen menestys oli monesti minusta kiinni, ja yleensä aivan kisojen lopussa. Tero Pitkämäki tietää hyvin, mistä puhun.
Edelleen loistavassa kunnossa oleva Thorkildsen, 37, myöntää kaipaavansa tiettyä elämän rakennetta, ankaruutta ja aikataulutusta.
– Sellainen elämä on hienoa. En miettinyt urani aikana koskaan, millaisia asioita joudun jättämään urheilun takia tekemättä. Enkä ole tehnyt mitään ihmeellistä. Olen ottanut rauhallisesti ja tehnyt töitä maltillisesti.
Vaikka uran viimeinen tilastomerkintä löytyy heinäkuulta 2014, Thorkildsen yritti kuntouttaa runneltua kroppaansa vuoteen 2016, jolloin tiedotti heittäneensä pyyhkeen kehään.
Lopetuspäätös ei lopulta tuntunut niin dramaattiselta kuin hän oli kuvitellut.
– Tein erästä harjoitusta, jonka keskeytin. Ymmärsin, että homma oli paketissa. Jostain kummallisesta syystä se tuntui myös mukavalta ja helpottavalta, sillä tiesin kääntäneeni jokaisen kiven.
Andreas Thorkildsen voitti ensimmäisen olympiakultansa Ateenassa 2004 22-vuotiaana.
Palkintojaan, edes kahdeksaa arvokisamitaliaan, hän ei pidä silmiensä alla saati esittele vierailleen.
– Ne ovat kotona yhden laatikon pohjalla. Muut palkinnot eivät ole siellä lainkaan. Palkinnot ovat vain koristeita. Upeat muistot ovat minulle paljon tärkeämpiä.
”Toivon Terolle viisautta”
Thorkildsen on ollut hyvin kartalla Tero Pitkämäen ja Antti Ruuskasen, pitkäaikaisten kilpakumppaniensa, viime vuosien vaiheista.
Ruuskanen oli olkapäävamman takia telakalla lähes kaksi kokonaista kautta 2017–18, ja norjalaisen hyvä ystävä Pitkämäki joutui polvivamman takia jättämään väliin jo toiset arvokisat peräkkäin.
– Ensinnäkin haluan vielä kiittää suomalaisia keihäsihmisiä kaikesta. Hienoa porukkaa.
Thorkildsen kilpaili Suomessa ensi kertaa Kuortaneella kesäkuussa 2001.
Pitkämäki, 36, päättää jatkostaan todennäköisesti lokakuussa. Kuntoutuksesta kovien kokemustensa takia paljon tietävä Thorkildsen toivoo tälle viisautta.
– Jatko- tai lopettamispäätöksessä Tero käyttää sydäntään. Mutta jos hän jatkaa tuossa iässä, kannattaa matkia Jan Zeleznyn kilpailutahtia tämän uran loppuaikoina. Jos Tero säästää voimavaransa oikein, hänellä on yhä kapasiteettia heittää joitakin erinomaisia kilpailuja. Se tahti, jolla nuorina kilpailimme toisiamme vastaan, ei enää vetele.
